Hoppa till huvudinnehåll
Aktuellt
Kaisla Pohjalainen | Sight=Touch 1.11.-21.11.2021 | Galleria Vaaga Katsominen ja koskettaminen. Kun pari kuukautta sitten koitin lukea paljon taidehistoriaa, pakata sitä päähäni, törmäsin katkelmaan Cézannesta. Merleau-Ponty kirjoitti 1945: ”He wanted to see and sense the objects he was painting, ra...
s. 1985, Leningrad Asuu ja työskentelee Helsingissä | Bor och arbetar i Helsingfors | Lives and works in Helsinki Sasha Rottsin tekstiiliteokset ja maalausinstallaatiot havainnollistavat hyvin sen, miten kuvantekemisen logiikka on aina kaksoisvalotusta. Näkökulmasta riippuen teokset ovat joko esitt...
s. 1987, Helsinki Benjamin Kassisen maalauksissa ihmisten kuvat linkittyvät toisiinsa, mistä syntyy jonkinlainen Jorgé Luis Borgesin monimielisistä maailmoista muistuttava ihmismaisema, jossa erilaiset aavistukset ja muistot sekoittuvat toisiinsa kehollisella tavalla. On kuin uneksisi olevansa valv...
s. 1985, Salo Inkeri Halmeen maalaukset tuntuvat käsittelevän näkemisen ja sen ymmärtämisen logiikkaa. Milloin ja mistä representaatio saa alkunsa ja milloin symboli syntyy, tuntuu Halme kysyvän teos teokselta. Hänen teoksensa käsittelevät jotakin katsomisen reunaehtoja, joista tulee katsomiskokemu...
s. 1982, Lahti Kati Sankalan maalaukset ovat kuin visuaalisessa välimaastossa, jossa käsin kosketeltava ja käsitteellinen leikkivät toistensa kanssa. Näkyviin ilmestyvän tunnistaminen tai ainakin suhteen luominen aikaan saa sen, että katsova minä tulee sinuiksi katsomansa kanssa. Sankalan maalaukse...
s. 1991, Helsinki Tommi Pasasen maalaukset assosioituvat niin abstraktin ilmaisun, katutaiteen kuin 1980-luvun monimielisen – ja -puolisen maalaustaiteen suuntiin. Niissä pigmenttien ja pintojen välinen suhde herättää musiikillisia mielikuvia, mutta tällä erää enemmän samplaamisen kuin sinfonisen i...
s. 1996, Helsinki Matilda Keräsen teokset seurustelevat suurten ja konkreettistenkin teemojen kanssa, joita voivat olla toivon kaltainen tulkinnoille avoin tunne tai sitten vuori, joka on sekä selkeä asia että pakeneva käsite. Installaatiossaan taiteilija voi esitellä esimerkiksi tekstiilikäärön, j...
s. 1984, Helsinki Noora Kauniston maalauksissa erilaiset rakenteelliset ja esittävät ainekset luovat yhdessä monisyisiä kokemuksia, joissa katse kuljeskelee rauhassa, kunnes kohtaa läpäisevän kohdan ja huljahtaa toiseen todellisuuteen aivan kuin suolla tai mielikuvamatkaillessa. Taiteilijan sivelti...
s. 1990, Siuntio Anna Kurki liittää teoksensa suremisen prosesseihin ja niihin liittyviin harjoituksiin. Taiteilijan Arkkienkeli Mikael/Pegasos on hyvä esimerkki siitä, miten Kurjen viiva tuottaa spekulatiivista filosofiaa kuvataiteellisessa muodossa. Viiva ehdottaa ja kysyy saman aikaisesti, ollen...
s. 1979, Vantaa Sisko Pajarin kokonaisuus luo Teesalin masentuneille äideille, jossa teekannu tekee installaatiossa seuraa erilaisille äitiyden melankolisempia puolia käsitteleville teoksille. Teoskokonaisuuden soista rakentuu uudenlainen todellisuus, joka nostaa esiin äitiyden muuttuneena identite...
s. 1989, Helsinki Eeva-Marja Saarisen installaatio pohjautuu taiteilijan kiinnostukseen ukonhattua kohtaan. Kasvi on sekä tappavan myrkyllinen että suosittu lääkeaine kiinalaisessa lääketieteessä. Kasvien ja muiden kaksoisluonne sekä parantavina että kohtalokkaina aineina on monen muunkin lääketiet...
Vapaan opiskelijat valitsivat Kuukauden maalaukseksi Maria Sorjosen öljyväriteoksen. Suomalaisten kansantarujen inspiroima maalaus Metsänpeitto II liittyy suomalaisen uskomusperinteen ilmiöön, jossa ihminen luonnossa liikkuessaan joutuu ikään kuin metsän peittämäksi, Sorjonen kertoo. "Ajatus maalau...
