Hyppää pääsisältöön
Ajankohtaista
Johanna Lindholm (s. 1992, Porvoo) kertoo teoksensa taustoistaSuotanssi-maalauksen maalasin lokakuussa 2021. Olen kesän ja syksyn ajan kamppaillut oman kädenjäljen kanssa ja etsinyt punaista lankaa omaan työskentelyyni. Tuntuu, että on tarve löytää jonkinlainen ydin omaan tekemiseen ja etsiä kypsemp...
Vapaan Taidekoulun käytävägalleria Vaagan vuoden viimeinen yksityisnäyttely aukeaa 23.11. Mimosa Isomäki on kolmannen vuosikurssin opiskelija.”All those places Where I recall The memories that grip me And pin me down I go to these places Pretending to think I can think of nothing But anticipate”Katk...
Katsominen ja koskettaminen. Kun pari kuukautta sitten koitin lukea paljon taidehistoriaa, pakata sitä päähäni, törmäsin katkelmaan Cézannesta. Merleau-Ponty kirjoitti 1945: ”He wanted to see and sense the objects he was painting, rather than think about them. Ultimately, he wanted to get to the poi...
Näyttelyn on kuratoinut taidemaalari Kim Somervuori. Näyttelyssä on esillä Inkeri Halmeen, Benjamin Kassisen, Noora Kauniston, Matilda Keräsen, Anna Kurjen, Sisko Pajarin, Tommi Pasasen, Sasha Rottsin, Eeva-Marja Saarisen ja Kati Sankalan teoksia.Taiteilijaryhmä suuntaa fokuksensa flooraan: teosten ...
s. 1985, Leningrad Asuu ja työskentelee Helsingissä | Bor och arbetar i Helsingfors | Lives and works in Helsinki Sasha Rottsin tekstiiliteokset ja maalausinstallaatiot havainnollistavat hyvin sen, miten kuvantekemisen logiikka on aina kaksoisvalotusta. Näkökulmasta riippuen teokset ovat joko esittä...
s. 1987, Helsinki Benjamin Kassisen maalauksissa ihmisten kuvat linkittyvät toisiinsa, mistä syntyy jonkinlainen Jorgé Luis Borgesin monimielisistä maailmoista muistuttava ihmismaisema, jossa erilaiset aavistukset ja muistot sekoittuvat toisiinsa kehollisella tavalla. On kuin uneksisi olevansa valve...
s. 1985, Salo Inkeri Halmeen maalaukset tuntuvat käsittelevän näkemisen ja sen ymmärtämisen logiikkaa. Milloin ja mistä representaatio saa alkunsa ja milloin symboli syntyy, tuntuu Halme kysyvän teos teokselta. Hänen teoksensa käsittelevät jotakin katsomisen reunaehtoja, joista tulee katsomiskokemuk...
s. 1982, Lahti Kati Sankalan maalaukset ovat kuin visuaalisessa välimaastossa, jossa käsin kosketeltava ja käsitteellinen leikkivät toistensa kanssa. Näkyviin ilmestyvän tunnistaminen tai ainakin suhteen luominen aikaan saa sen, että katsova minä tulee sinuiksi katsomansa kanssa. Sankalan maalaukset...
s. 1991, Helsinki Tommi Pasasen maalaukset assosioituvat niin abstraktin ilmaisun, katutaiteen kuin 1980-luvun monimielisen – ja -puolisen maalaustaiteen suuntiin. Niissä pigmenttien ja pintojen välinen suhde herättää musiikillisia mielikuvia, mutta tällä erää enemmän samplaamisen kuin sinfonisen il...
s. 1996, Helsinki Matilda Keräsen teokset seurustelevat suurten ja konkreettistenkin teemojen kanssa, joita voivat olla toivon kaltainen tulkinnoille avoin tunne tai sitten vuori, joka on sekä selkeä asia että pakeneva käsite. Installaatiossaan taiteilija voi esitellä esimerkiksi tekstiilikäärön, jo...
s. 1984, Helsinki Noora Kauniston maalauksissa erilaiset rakenteelliset ja esittävät ainekset luovat yhdessä monisyisiä kokemuksia, joissa katse kuljeskelee rauhassa, kunnes kohtaa läpäisevän kohdan ja huljahtaa toiseen todellisuuteen aivan kuin suolla tai mielikuvamatkaillessa. Taiteilijan siveltim...
s. 1990, Siuntio Anna Kurki liittää teoksensa suremisen prosesseihin ja niihin liittyviin harjoituksiin. Taiteilijan Arkkienkeli Mikael/Pegasos on hyvä esimerkki siitä, miten Kurjen viiva tuottaa spekulatiivista filosofiaa kuvataiteellisessa muodossa. Viiva ehdottaa ja kysyy saman aikaisesti, ollen ...
